Adolf | |
---|---|
Cambridgen ensimmäinen herttua | |
Hannoverin käskynhaltija | |
Valtakausi | 24. lokakuuta 1816 – 20. kesäkuuta 1837 |
Syntynyt |
24. helmikuuta 1774 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kuollut |
8. heinäkuuta 1850 (76 vuotta) Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
Puoliso | Augusta |
Lapset |
Cambridgen herttua Yrjö Prinsessa Augusta Prinsessa Maria Adelaide |
Koko nimi | Adolphus Frederick |
Suku | Hannover |
Isä | Yrjö III |
Äiti | Charlotte von Mecklenburg-Strelitz |
Nimikirjoitus |
Adolphus (Adolf) Frederick, Cambridgen ensimmäinen herttua, Tipperaryn kreivi, paroni Culloden (24. helmikuuta 1774 Lontoo – 8. heinäkuuta 1850 Lontoo) oli Ison-Britannian kuningasperheen jäsen ja sotamarsalkka, joka toimi Ison-Britannian kanssa personaaliunionissa olleen Hannoverin käskynhaltijana vuosina 1816–1837. Hän oli kuningas Yrjö III:n seitsemäs ja nuorin poika.[1][2]
Adolf opiskeli Göttingenin yliopistossa Saksassa ja aloitti sotilasuransa Hannoverin armeijassa. Ranskan vallankumoussotiin liittyneen Hollannin-sotaretken aikana vuonna 1793 hän toimi brittien etujoukkojen komentajana ja haavoittui vakavasti sekä jäi vangiksi Hondschooten taistelussa, mutta vapautui pian. Seuraavana vuonna Adolf pääsi jäseneksi Englannin parlamentin ylähuoneeseen. Vuonna 1801 häntä varten luotiin Cambridgen herttuan sekä Tipperaryn kreivin arvot, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin valtakunnanneuvoston jäseneksi. Adolf sai vuonna 1803 vastuulleen Hannoverin puolustuksen, mutta hänet erotettiin pian tästä tehtävästä. Hänet ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1813 ja nimettiin Hannoverin käskynhaltijaksi vuonna 1816. Kun Hannoverin vaaliruhtinaskunta korotettiin kuningaskunnaksi, Adolfista tuli vuonna 1831 sen varakuningas. Kaksi vuotta myöhemmin hän säädätti Hannoverille uuden perustuslain. Britannian ja Hannoverin unioni purkautui vuonna 1837, jolloin herttua Adolf palasi Englantiin ja asui siellä lopun ikänsä.[1][2]
Adolfin poika oli sotamarsalkka, Cambridgen herttua Yrjö.